POHJOLA-NORDEN
1/2000

Kehityksen kärjessä

Suomenkielisillä radiolähetyksillä Ruotsissa on pitkä historia ja digitaalinen tulevaisuus.

…P7 Finskan valoisassa toimituksessa on kova meno. Yhden pöydän ääressä pidetään pientä tiimipalaveria. Sohvaryhmän on vallannut toimittaja ja kaksi haastateltavaa, jotka esittelevät tälle uraauurtavaa keksintöään seuraavan päivän lähetykseen. 65 ohjelmatuntia viikossa pitää toimittajat työllistettyinä…

Rouhiaisen Tuomo, musiikkitoimittaja ja lastenohjelmien tuottaja, tuijottaa näyttöpäätettä ja viimeistelee hetken kuluttua alkavaa Musakaistaa. Soili Huokuna-Görkülla on seuraavana aamuna kolmen tunnin lähetys kuudesta yhdeksään, jota varten hänelle on lähetetty valmiita ohjelmapätkiä aluetoimituksista ympäri Ruotsia.

Ohjelmat kootaan digitaalisesti, eikä suunnitelmissa saa olla minuutinkaan heittoa.

Improvisoiminen tapahtuu juonnoissa, joissa persoonat pistetään peliin.

Sana tiimityö on saanut P7 Finskassa omintakeisen merkityksen. Toimittajat työskentelevät eriaiheisissa tiimeissä, joiden miehitys vaihtuu muutaman kuukauden välein. Ihminen oppii uutta eikä jumiudu, kun toimii välillä uutistiimissä, vaihtaa sitten musiikkitiimiin, uutisiin, ajankohtaisongelmiin...

”Peeseiskalla” on töissä 55 ihmistä, joista Tukholman keskustoimituksessa työskentelee 25 henkeä, ja loput eri puolilla Ruotsia sijaitsevissa aluetoimituksissa.

”Koelähetykset eivät ole löysää ohjelmaa”

Ruotsinsuomalainen peeseiska eli P7 Finska vietti viime syksynä 30-vuotisjuhliaan. Nimi tosin on muuttunut vuosien varrella, ja hyvin paljon muutakin – kuten useimmilla kolmekymppisillä.

Tällä hetkellä suomenkielinen radio Ruotsissa on teknisesti kehityksen kärjessä. Ruotsin Radio (Sveriges Radio) halusi nelisen vuotta sitten satsata digitaalitekniikkaan, ja suomenkielinen kanava siirtyi siihen ensimmäisenä. Muiden kanavien piti seurata perässä, mutta toistaiseksi se on viivästynyt rahoitussyistä.

Kanavan johtaja Jukka Häyrinen huomauttaa, että ”oikeastaan suomenkielinen kanava on kolmikielinen.” Myös Torniojokilaakson meänkieltä kuulee kanavalla, eikä ruotsin puhuminenkaan tarvittaessa ole kielletty.

Häyrinen kertoo hätkähdyttävän asian. Suomenkielisen kanavan 250 000 kuuntelijasta 100 000 on tutkimuksen mukaan ruotsalaisia. – Ruotsalaiset kuuntelevat suomalaista musiikkia, ja ohjelmatarjonnastamme 40 prosenttia on juuri musiikkia.

Nämä kuulijaluvut tarkoittavat lähetyksiä, jotka lähetetään vanhaan tapaan analogisessa verkossa, eli siinä, joka kuuluu jokaisen radiossa.

DAB-lähetykset, valtaosa ohjelma-ajasta, menee toistaiseksi hyvin pienelle kuulijakunnalle. Digitaalitekniikka on niin uusi asia, että sen kuulemiseen tarvittavia radiolaitteita on Ruotsissa myyty vasta joitakin kymmeniä. Digiradioiden hinnat pyörivät vielä tuhansissa kruunuissa. Siinä mielessä teknisen edelläkävijän rooli ei ole motivoiva, vaikka ohjelmien teko on teknisesti haastavaa ja äänentoiston tasoero tavallisiin radiolähetyksiin verrattuna Häyrisen sanoin ”järkyttävän suuri”.

– Otamme tämän edelläkävijän roolin koulutusmielessä.

Kuulijakunnan pienuudesta huolimatta löysää ohjelmaa ei lähetetä.

Jukka Häyrinen huomauttaa, että osan DAB-lähetyksistä voi kuunnella myös internetin kautta.

– Uskoisin, että noin vuoden kuluessa ruotsinkieliset kanavatkin siirtyvät DAB-tekniikkaan, ja kuulijat sen myötä. Suuria kuulijalukuja odotamme vasta noin viiden vuoden kuluttua, miettii Häyrinen, joka pitää suomen kielen asemaa Ruotsissa hyvin vahvana.

– Siitä on tehty paljon tutkimuksia, ja yllättävän moni kolmannen polven ruotsinsuomalainenkin sanoo käyttävänsä päivittäin suomea.

Suomenkielisten ohjelmien historia lyhyen kaavan mukaan

Juha Tainion ura suomenkielisessä radiossa on melko tarkkaan saman pituinen kuin Suomenkielisen Ohjelmatoimituksenkin. 30-vuotisjuhlan kunniaksi hän laati Ruotsin Radion suomenkielisen toiminnan lyhyen historiikin, jota olen saanut luvan vapaasti muotoillen lainata.

• 1939 alkaen Ruotsin Radio lähettää sotavuosina ”Päämajan tilannetietoja” Motalasta.
• 1957 Norrbottenin alue aloittaa suomenkieliset lähetykset Luulajasta.

1960-luvulla tapahtuu paljon:

• 1969, lokakuun 19. päivä, lähetetään ensimmäinen Pohjoiskalottiohjelma, joka kuuluu edelleen SR Norrbottenin ohjelmistoon. Ohjelman alussa oli Artturi Similän säätiedotus sekä alueuutiset. Ohjelmassa käsiteltiin myös pohjoisen Norjan ja Suomen asioita.
• Koko maan kattavat kesäiset turistiuutiset alkavat Tukholmasta, ja ne saavat jatkua ympäri vuoden ruotsinsuomalaisten vaatimuksesta. Suomesta on tullut valtakunnallinen radiokieli Ruotsissa.
• 1969, syyskuun 1. päivä Ruotsin Radio perustaa Suomenkielisen Ohjelmatoimituksen. Arkipäivisin on kolme uutislähetystä, lauantaisin ”Lauantaitunti”. Uutis- ja ohjelmatoimitus saa työtilat Radiotalossa.
• Lähetysaika lisääntyy, avustajia koulutetaan, alueuutiset alkavat…
• 1997 Ruotsin Radion P7 Finska perustetaan ja keskustoimitus muuttaa omiin tuloihin Kungsholmenille.
• 17.1.1998 P7 Finska aloittaa koelähetykset DABissa.
• 1999 P7 lähettää viikossa 65 tuntia ohjelmaa.

Teksti: Sannaliina Nikula