1991: Puhutaanko siellä grönlantia?

18.05.2024 kl. 11:15
Pohjola-Nordenin 100-vuotisen taipaleen kunniaksi esittelemme sen lehden historiaa vuodesta 1941 alkaen.

N:o 1/1991
POHJOLA

 

Puhutaanko siellä Grönlantia?

Grönlannissa puhutaan grönlantia. Se on eskimokieli ja sen rakenne poikkeaa suuresti eurooppalaisista kielistä.

Grönlantia pidetään vaikeana opittavana. Suomalainen tajuaa silti aika helposti sen kielioppisysteemin.

Grönlannin kielen sanat ovat pitkiä. Sanat koostuvat monista pienemmistä sanoista sekä taivutuspäätteistä.

Seuraavat lauseet kääntyvät hienosti suomeksi:

Tikigatta siallerpog. Saapuessamme satoi.

Kaffiliortillutit aviisimik atuarpunga. Laittaessasi kahvia luin lehteä.

Teoriassa minkään kielen rakenne ei ole toista helpompi tai vaikeampi. Kaikki kielet ovat yhtä monimutkaisia. Mutta oppimisen suhteen asia onkin jo aivan toinen juttu!

Tanskalaisten on vaikea omaksua grönlannin kieliopin rakennetta. Tuskin sitä muutkaan eurooppalaiset oppivat kovin helposti. Suomalaisten olisi periaatteessa suhteellisen helppo omaksua grönlannin kielioppirakenne. Eri asia on, kuka viitsii opetella ulkoa lukuisia taivutuskaavoja.

Grönlannin kielen asema

Grönlanti on maailman suurin saari. Sen pinta-ala on n. 2 175 600 km². Asukkaita on n. 54 000. Noin 80 % heistä on eskimoita, muut enimmäkseen tanskalaisia. Tanskassa asuu viitisen tuhatta eskimoa.

Grönlannin kieli kuuluu eskimokieliin, joita puhutaan myös Kanadassa, Alaskassa ja jonkin verran myös Neuvostoliitossa. Eskimokielten puhujia on maailmassa vain noin 110 000 henkeä. Kaikki Grönlannin eskimot puhuvat grönlantia äidinkielenään.

Grönlanti ei ole kaksikielinen maa muuten kuin virallisesti. Siellä elää rinnan kaksi eri kansallisuutta, joilla on täysin eri kieli. Hyvin harvat Grönlannissa asuvat tanskalaiset oppivat grönlantia edes auttavasti. Grönlantilaisten tanskan taidoissa olisi myös parantamisen varaa.

Grönlannin kieli elää ja voi hyvin. Tanskan kieli ei syrjäytä sitä. Maassa on molemmille kielille sijaa.

Jokainen koululainen saa opetusta äidinkielellään. Grönlantilaistanskalaiset perheet saavat itse valita, kummalla kielellä lapsi aloittaa koulun. Jos valinta on lapsen kielitaidon perusteella väärä, niin viimeistään opettajat siirtävät hänet oikeaan ryhmään.

Grönlannissa voi opiskella grönlanniksi myös yliopistossa. Pääsyvaatimuksena on mm. grönlannin kielen taito. Yliopisto sijaitsee Nuukissa.

Grönlannin kielessä voidaan erottaa kolme eri murretta: läntinen, pohjoinen ja itäinen. Tärkein näistä on läntinen. Sitä puhutaan Nuukissa ja länsi- ja lounaisrannikolla. Murre-erot ovat aika suuria.

Vilkaisu kielioppiin

Kieliopin vaikeus on kovin suhteellista. Tanskalaista saattaa sanojen taivuttaminen hirvittää. Miltä tuntuu suomalaisesta? Grönlannissa ei ole prepositioita, sanat taipuvat sijoissa. Sijamuotoja on 8, suomessa 14.

illu - talo

illumul - taloon

illumi - talossa

illumit - talosta

Suomen ja grönlannin sanajärjestys on erilainen, mutta sanojen taivutusta on helppo ymmärtää.

Illumi  aappaluttumi najugagarpugut.

Asumme punaisessa talossa.

Sievää ja selkeätä. Seuraava esimerkki onkin jo hankalampi. Objektilauseen subjekti taipuu, mutta objekti ei.

Mariap illu takuaa. Maria näki talon.

Objektilauseen subjektin sija on relatiivi, mutta objektin nominatiivi. Huh huh! Joko hirvittää?

Verbit taipuvat persoonissa.

nerivunga - söin

nerivutit - söit

nerivoq - söi

nerivugut - söimme

nerivusi - söitte

neripput - söivät

Niinhän verbit taipuvat suomessakin. Mutta rajansa kaikella, tuumaa suomalainenkin viimeistään siinä vaiheessa, kun verbiin liitetään objekti.

akivakkit - vastasin sinulle

akivara - vastasin hänelle

akivaa - hän vastasi hänelle

akivaanga - hän vastasi minulle

akivassi - me vastasimme teille

jne
 

Nämä esimerkit olivat vain kaunista alkusoittoa. Hymy hyytyy viimeistään siinä vaiheessa, kun grönlannin kielen liitesanoja aletaan kasata samaan sanaan läjäpäin.

Agagutaarami aggersinnaanngilaq.
Krapulansa takia hän ei voinut tulla.


Onko eskimo eskimo?

Kalaallit nunaat - Grönlanti

kalaaleq - grönlantilainen (ihminen)

kalaallit oqaasii - grönlannin kieli

inuk - ihminen

inuit - ihmiset
 

Sana ”eskimo” on alun perin intiaanikieltä. Sen merkitys on ”raakaa lihaa syövät”. Eskimoilla on oma nimityksensä intiaaneille: ”eqqullit”. Sen merkitys on ”ne, joiden lannevaate liehuu juostessa häntänä”. Näiden sanojen alkuperälle voi nauraa makeasti.

On hyvä tietää, että grönlannin kielen sana ”inuk” tarkoittaa vain ylipäänsä ihmistä. Ei siis ole mitään syytä kutsua eskimoita muuksi kuin eskimoiksi. Jos halutaan olla täsmällisiä, niin Grönlannin eskimoita voidaan kutsua grönlantilaisiksi. (Erotukseksi Kanadan, Alaskan ja Siperian eskimoista.)

Mitä kieltä Grönlannissa?

Grönlantilaiset eivät ole kovin kielitaitoisia. Useimmat heistä osaavat tanskaa, nuoret yleensä paremmin kuin vanhat. Jotkut osaavat kelvollista englantia. Ruotsia voi yrittää eskimoiden kanssa. Mutta he eivät tietenkään ymmärrä sitä yhtään sen paremmin kuin suomalaiset tanskaa.

Matkailija pärjää parhaiten tanskalla. Kaikissa paikoissa, joihin matkailija löytää tiensä, on yleensä joku tanskalainen. Missään ei tule vastaan sellaista tilannetta, etteikö kaikesta selviäisi tanskalla. Asuuhan maassa tuhansia tanskalaisia, jotka eivät hallitse edes grönlannin alkeita. Silti he voivat elää siellä aivan siedettävästi.

Grönlannissa käy niin vähän matkailijoita, että kaikkien, jotka eivät näytä eskimoilta, oletetaan olevan tanskalaisia. Vaaleahipiäisiä puhutellaan automaattisesti tanskaksi. Siihen on vain totuttava. Tosin eskimot eivät helli pohjoismaalaisille niin rakkaita ennakkoluuloja. Ei siis maksa vaivaa yrittää selittää olevansa suomalainen eikä tanskalainen.

Grönlannin kielen alkeista ei ole paljon hupia. Jos huonosti käy, niin eskimot voivat luulla matkailijan hallitsevan grönlannin kieltä. Kumma kyllä, se ei heidän mielestään olisi lainkaan erikoista. Vastaukseksi saattaa saada ryöpyn grönlantia! Luulisi heidän jo tottuneen siihen, etteivät vaaleahipiäiset eli lähinnä tanskalaiset ikinä opi grönlantia.

Vaan eipä siitä haittaa ole, jos kiittää grönlanniksi. Qujanaq = kiitos. Q ääntyy kuten k, mutta syvällä kurkussa. Sana qujanaq ääntyy (qujenaq).

Tutustuminen helppoa

Grönlantilaiset ovat hyvin mukavia ihmisiä. He ovat iloisia ja seurallisia. Muukalaisia ei vieroksuta, vaan heihin suhtaudutaan uteliaasti. Ravintolassa ei tarvitse istua yksin. Hymy naapuripöytään saa jonkun liikkeelle. Grönlannin kaljaravintoloissa tutustuu ihmisiin jutustelun merkeissä. Ruokaravintolat ovat asia erikseen, niissä keskitytään nauttimaan hyvästä ruuasta.

Kielimuuri ei ole tuttavuuden este. Tanskan ja ruotsin sekasotkulla ja käsillä tulee toimeen. Parhaassa tapauksessa joku grönlantilainen puhuu englantia.

Grönlantilaisten avoin ystävällisyys ja tutustumishalu voittavat kielelliset vaikeudet.

Eva Jansson
Kirjoittaja on lingvisti, joka parhaillaan suomentaa grönlannin alkeiskielioppia.

Susan Neffling