Pohjoismaiset tahot

Pohjoismaiden neuvosto

www.norden.org/fi/pohjoismaiden-neuvosto

Vuonna 1952 perustettu Pohjoismaiden neuvosto on parlamentaarikkojen ja ministereiden yhteistyöfoorumi. Suomi oli mukana yhteistyörakenteiden luomisessa, mutta liittyi neuvoston jäseneksi vasta vuonna 1955. 

Pohjoismaiden neuvostolla ei ole instituutiona muodollista valtaa, mutta jokaisella hallituksella on valta sisällyttää päätökset maansa lainsäädäntöön parlamenttien hyväksynnällä. Parlamentaarikot ja hallitusten jäsenet käyvät neuvoston vuotuisissa istunnoissa yhteisiä poliittisia keskusteluja ja väittelyjä. 

Pohjoismaiden neuvosto on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen yhteistyöareena, koska se on ainoa foorumi, jossa muiden maiden parlamentaarikot voivat esittää kysymyksiä toisten maiden ministereille ja käydä poliittista keskustelua naapurimaiden hallitusten kanssa. Neuvoston 87 jäsentä edustavat viittä Pohjoismaata ja kolmea itsehallintoaluetta. Kansalliset parlamentit valitsevat edustajansa ja hallitukset nimeävät osallistuvat ministerit. 

Pohjoismaiden neuvostoa johtaa puheenjohtajisto, jonka työtä tukee Kööpenhaminassa sijaitseva sihteeristö. Kullakin maalla on myös kansallinen sihteeristö, joka palvelee kyseisen maan valtuuskuntaa. Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajuus kestää vuoden, ja se kiertää viiden Pohjoismaan välillä. 

Neuvoston varsinainen istunto on vuodesta 1996 lähtien pidetty syksyisin, ja istuntojen välillä järjestetään teemakokouksia. Pohjoismaiden neuvoston päivittäisestä poliittisesta työstä vastaavat valiokunnat ja puolueryhmät.

Syksyisin järjestettävän Pohjoismaiden varsinaisen istunnon yhteydessä kokoontuu myös Nuorten Pohjoismaiden neuvosto, (Ungdomens Nordiska Råd, UNR). Pohjoismaisista asioista ja politiikasta kiinnostuneet nuoret voivat keskustella istunnossa pohjoismaisen yhteistyön päivänpolttavista aiheista.

 

Pohjoismaiden ministerineuvosto

www.norden.org/fi/pohjoismaiden-ministerineuvosto

Vuonna 1971 perustettu Pohjoismaiden ministerineuvosto on Pohjoismaiden ja itsehallintoalueiden hallitusten yhteistyöelin. Ministerineuvostossa kansallisten hallitusten edustajat käsittelevät yhteisesti sovittuja asioita.

Pohjoismaiden ministerineuvosto kokoontuu kymmenessä eri kokoonpanossa muun muassa kulttuuria, ympäristöä, koulutusta ja tutkimusta sekä työelämää koskevissa asioissa. Eri ministerineuvostojen kokouksiin osallistuvat ne ministerit, jotka vastaavat kyseisestä sektorista kansallisesti.

Ministerineuvosto seuraa Pohjoismaiden neuvoston suosituksia ja raportoi tälle ajankohtaisista Pohjoismaita koskettavista poliittisista kysymyksistä. Ministerineuvosto tekee myös omia aloitteita. Kokonaisvastuu ministerineuvoston toiminnasta on viiden Pohjoismaan pääministereillä. Käytännössä työtä johtavat pohjoismaiset yhteistyöministerit ja Pohjoismainen yhteistyökomitea. Ministerineuvoston asioiden valmistelusta ja päivittäisestä poliittisesta työstä vastaavat eri maiden virkamiehistä koostuvat virkamieskomiteat, joita on 13.

Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuus kestää vuoden, ja se kiertää viiden Pohjoismaan välillä. Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristö toimii Kööpenhaminassa.

Poliittisen toimintansa lisäksi ministerineuvosto rahoittaa noin kolmenkymmenen pysyvän laitoksen toimintaa eri puolilla Pohjolaa. 
 

Kansalliset Norden-yhdistykset 

Jokaisessa Pohjoismaassa sekä Ahvenanmaalla ja Färsaarilla toimii oma Norden-yhdistyksensä. Suomessa Pohjola-Norden kokoaa Pohjolasta ja pohjoismaisesta yhteistyöstä kiinnostuneet Suomessa asuvat omaehtoiseen toimintaan, ylläpitää koko maan kattavaa toimintaverkostoa, edistää kansalaisten, järjestöjen ja kuntien pohjoismaista vuorovaikutusta ja edustaa kansalaisnäkemystä viranomaisiin ja päättäjiin päin.

Norden-yhdistykset perustettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen edistämään Pohjoismaiden välistä yhteistyötä. Tanskan, Norjan ja Ruotsin yhdistykset aloittivat toimintansa 1919, Islannin 1922 ja Suomen virallisesti 1924. Yhdistysten toiminta perustuu yhteiseen historiaan ja yhteenkuuluvuuden tunteeseen sekä laajaan kieliyhteisöön.

Tunnetuimpia Norden-yhdistysten aloitteita ovat olleet Pohjolan passivapaus (1954), yhteiset työmarkkinat (1954) ja sosiaalietuudet (1955). Myöhempinä vuosina on myös solmittu mm. pohjoismainen kaksoisverotuksen estävä sopimus sekä pohjoismainen kielisopimus.
 

Föreningen Norden i Sverige

Foreningen Norden i Norge

Foreningen Norden i Danmark

Norræna félagið í Island

Föreningen Norden på Åland

Norrøna Felagið í Føroyum (Färsaaret)
 

Norden-yhdistysten liitto 

www.fnfnorden.org/

Kansallisten Norden-yhdistysten kattojärjestö Norden-yhdistysten liitto (NYL) toimii Kööpenhaminasta käsin. NYL koordinoi yhteispohjoismaisia projekteja kuten esimerkiksi Pohjoismainen kirjallisuusviikko, Nordjobb ja Norden i skolan.

NYL:in tavoitteena on erityisesti pohjoismaisen yhteistyön lisääminen henkilökohtaisen vuorovaikutuksen, kulttuurin, koulutuksen, ympäristön, median sekä työ- ja elinkeinoelämän aloilla.

Tavoitteiden saavuttamiseksi Norden-yhdistysten liitolla on läheiset yhteistyösuhteet Pohjoismaiden ministerineuvoston ja Pohjoismaiden neuvoston kanssa.