Suomea kuunnellaan Pohjoismaissa nyt uudella tavalla

Julkaistu Helsingin Sanomien Lukijan mielipide -palstalla 5.11.2022.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009171040.html
 

Suomi voisi ottaa kapteenin roolin pohjoismaisen yhteistyön syventämisessä.

Ukrainan sota on mullistanut näkymiä koko Euroopassa, eikä vähiten sen pohjoisella reunalla. Mikä on Suomen uusi suunta, ja millä voimme korvata menetetyn Venäjä-yhteistyön?

Vastaus on yksinkertainen: Suomi hyötyisi nyt erityisen paljon pohjoismaisesta kumppanuudesta niin julkisella, yksityisellä kuin kolmannellakin sektorilla, ja vielä niin, että Suomi ottaa kapteenin roolin.

Suomen ja Ruotsin allekirjoitettua Nato-hakemuksen yhtä aikaa ruotsalaiset mediat hehkuttivat Suomen valtiojohdon määrätietoisuutta ja kehottivat ruotsalaisia olemaan nykyistä kiinnostuneempia Suomesta. Historian saatossa Suomi on usein seurannut muita Pohjoismaita ja tehnyt vasta sen jälkeen perässä. Vuosi 2022 on kuitenkin muuttanut asetelmaa.

Pohjoismaiden ministerineuvosto on linjannut kunnianhimoiseksi tavoitteekseen, että Pohjolan tulisi olla maailman yhtenäisin alue vuoteen 2030 mennessä. Todellista yhtenäisyyttä ei kuitenkaan saavuteta julistuksin tai sopimuksin, vaan se tapahtuu ihmisten vuorovaikutuksessa. Aito kumppanuus vaatii kansalaisten välistä vuoropuhelua ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.

On syytä nostaa esille myös ruotsin kieli ja sen rooli pohjoismaisen kumppanuuden syventämisessä. Pohjoismaisessa yhteistyössä ruotsi ja muut skandinaaviset kielet ovat ratkaisevassa asemassa, vaikka englantia käytetäänkin luontevasti monissa tilanteissa. Suomalaisille Pohjoismaiden kulttuuri ja sosiaaliset verkostot avautuvat usein ruotsin kielen avulla.

Mikäli Suomi haluaa kapteenin paikalle, meidän on tärkeää nähdä itsemme muiden pohjoismaalaisten silmin. Kuinka hyvin maamme tunnetaan muissa Pohjoismaissa ja herätämmekö näissä maissa kiinnostusta? Mitä askeleita voisimme ottaa, jotta Suomesta tulisi johtava Pohjoismaa lähitulevaisuudessa?

Vuodesta 1985 lähtien yli 27 000 pohjoismaalaista nuorta on työskennellyt toisessa Pohjoismaassa Nordjobb-ohjelman kautta. Suomalaisten nuorten kiinnostus lähteä nordjobbariksi on kuitenkin huomattavasti suurempi kuin muiden Pohjoismaiden nuorten kiinnostus tulla Suomeen.

Kielilähettiläät ry:n Svensk i Finland -hankkeen ideana on, että Suomeen opiskelemaan muuttaneet ruotsalaiset palaavat kotimaansa kouluihin kertomaan oman tarinansa: miksi he muuttivat Suomeen, mitä he ovat täällä oppineet ja minkälaisia mahdollisuuksia maamme tarjoaa ruotsalaisille.

Haluamme vauhdittaa yhteiskunnallista keskustelua Pohjoismaiden tulevaisuudesta, yhteistyön syventämisestä ja Suomen roolista siinä. Pohjoismaiden keskuudessa Suomea kuunnellaan nyt uudella tavalla, ja se tilaisuus on syytä käyttää hyväksi.

 

Jaan Siitonen
toiminnanjohtaja, Kielilähettiläät ry – Språkambassadörerna rf

Tove Ekman
pääsihteeri, Pohjola-Norden ry