Pihistely lopetettava!

Julkituotu poliittinen tahtotila ja voimavarat eivät aina käy käsi kädessä. Pohjoismaiden pääministerien kunnianhimoinen Visio 2030 Pohjolasta maailman kestävimpänä ja integroituneimpana alueena on arvokas. Mutta sen rahoittaminen pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön sekä koulutus- ja tutkimusyhteistyön alasajolla on arvotonta. Kulttuurin, koulutuksen ja tutkimuksen näivettäminen ei edistä Visio 2030:n toteutumista, päinvastoin.

Hyväksyessään Visio 2030:n pääministerit totesivat aivan oikein, että ”Kulttuuri ja kielet tukevat arvojamme ja yhteispohjoismaisen identiteetin kehitystä. Koulutus, innovointi ja tutkimus ovat tulevaisuuden perusta.” On syytä kysyä, miten näiden sektoreiden heikentäminen Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetissa vuosille 2021 – 2024 katsotaan edistävän Visio 2030:n tavoitteita?

Pohjoismaiset hyvinvointiyhteiskunnat rakentuvat maiden yhteiskunnallisen vakauden ja vahvojen talouksien varaan. Pohjoismaisella yhteistyöllä, niin virallisella kuin yritysten, yhteisöjen, sivistysalojen ja kansalaisten välillä tapahtuvalla, on suuri merkitys maiden talouskasvulle ja työllisyydelle, ja sitä kautta myös kansalaisten ja valtioiden vauraudelle. Mutta vuosikymmenten aikana lisääntyneestä vauraudesta huolimatta valtioiden Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoitukseen suuntaama osuus maiden bruttokansantuotteesta on vähentynyt puoleen sitten vuoden 1995.

Visio 2030:n rahoittamiseksi esitetyt n. 30 milj. euron leikkaukset ministerineuvoston kulttuuri- sekä koulutus- ja tutkimusmäärärahoihin vuosille 2021 – 2024 iskevät lujaa useiden pohjoismaisten kulttuuri-instituutioiden toimintaan. Pohjolan talot, tutkimusrahastot, kulttuurirahastot, Nordjobb, pohjoismainen kirjallisuusviikko ynnä muut ovat vaarassa. Leikkaukset ovat jo alkaneet.

Kriisit paljastavat usein heikkoudet. Koronapandemia on paljastanut pohjoismaisen yhteistyön haavoittuvuuden. Luottamuksen palauttamiseksi tarvitaan korjaavia toimenpiteitä. Mutta leikkaukset naapurimaiden kulttuurien ja yhteiskuntien tuntemusta edistävään kulttuuriyhteistyöhön tulevat hidastamaan yhteiskuntien pandemiasta toipumista.

Vuonna 1971 perustettu Pohjoismaiden ministerineuvosto täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Ministerineuvosto ja sen sihteeristö Kööpenhaminassa ovat merkittävä väline pohjoismaisen yhteistyön edistämiseksi ja yhteisten hankkeiden toteuttamiseksi. Pohjoismaiden pääministerit ovat asettaneet yhteistyölle uusia kunniahimoisia tavoitteita. Nyt yhteistyölle tulee antaa myös sen tarvitsemat resurssit.

Lisätietoja:

Pohjola-Nordenin puheenjohtaja
Juhana Vartiainen
juhana.vartiainen@hel.fi

Vt. pääsihteeri Heikki Pakarinen
puh: 040 199 0146
heikki.pakarinen@pohjola-norden.fi