Pohjola-Norden lausui digitaalisesta henkilöllisyydestä Pohjoismaissa

Hallituksen esitys eduskunnalle digitaalista henkilöllisyyttä koskevaksi lainsäädännöksi

Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/18505/2021

Valtiovarainministeriö on pyytänyt Pohjola-Norden ry:ltä lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi digitaalista henkilöllisyyttä koskevaksi lainsäädännöksi. Pohjola-Norden ry kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta.

Pohjola-Norden ry on arvioinut kokonaisuutta erityisesti Pohjoismaiden välisen vapaan liikkuvuuden näkökulmasta ja lausuu asiassa kunnioittavasti seuraavaa:

Hallituksen esityksen tavoitteena on mahdollistaa Digi- ja väestötietoviraston digitaalisen henkilöllisyyden palveluiden sekä laajasti yhteiskunnan palveluissa käytettävän poliisin tarjoaman digitaalisen henkilöllisyystodistuksen tuottaminen. Ehdotuksella on tarkoitus mahdollistaa digitaalisen henkilöllisyystodistuksen ja ulkomaalaisen digitaalisen asiointivälineen tuottaminen ja käyttö.

Pohjoismaiden välisen liikkuvuuden valossa tarve digitaaliselle tunnistautumiselle ja asiointivälineiden käytölle yli Suomen rajojen on ilmeinen ja vaatii pikaisia, mutta perusteellisesti harkittuja toimia. Pohjoismaiset neuvontapalvelut saavat jatkuvasti kansalaisilta ja asiamiehenä toimivilta lakiasiaintoimistoilta yhteydenottoja, joissa ihmetellään, miten asioimisen toiseen Pohjoismaahan on tarkoitus tapahtua. Suomessa asuvat eivät pysty hoitamaan asioitaan sähköisesti Suomesta käsin muiden maiden viranomaisissa, vaan asioiminen vaatii luotettavan tunnistautumisen takia henkilökohtaisen käynnin asiasta vastaavan viranomaisen tai toimijan luona. Varsinkin koronapandemian aikana tästä tuli usealle mahdotonta sillä seurauksella, että tärkeät asiat jäivät hoitamatta.

Pohjoismaiden pääministerien yhteinen visio on, että Pohjoismaista tulee vuoteen 2030 mennessä maailman integroitunein alue. Tärkeää roolia integraatiossa näyttelevät kaikki sellaiset julkiset ja yksityiset ratkaisut, jotka helpottavat ihmisten ja yritysten toimintamahdollisuuksia oman maan rajojen yli Pohjolassa. Nykyinen tilanne ei edistä liikkuvuutta, vaan rajoittaa sitä. Siksi pääministerien asettama pohjoismainen Rajaesteneuvosto luokitteli rajojen yli toimivan sähköisen tunnistautumisvälineen puutteen rajaesteeksi jo vuonna 2017.

Pohjoismaisen liikkuvuuden kannalta on toissijainen kysymys, millä tunnistautumisvälineellä rajat ylittävä tunnistautuminen mahdollistetaan, kunhan se mahdollistetaan. Pohjoismaissa liikkuvien kansalaisten kannalta olisi ollut hyvä, että Suomi olisi jo aikaisemmassa vaiheessa notifioinut pankkitunnukset väliaikaisena tunnistautumisvälineenä eIDAS-tunnistusvälineiksi, vaikka niiden käytön jatkamiseen liittyi isoja haasteita. Tällä tavalla sähköinen tunnistautuminen maan rajojen ulkopuolella olisi turvattu uuden järjestelmän kehittämisen ajaksi.

Kansallisessa toteutuksessa tulisi varmistaa, että se on yhteensopiva pohjoismaisen ja koko EU:n laajuisen toteutuksen kanssa. Toteutuksessa vaikeinta ei ole tekniikka vaan se, mitä tietoja viranomaiset voivat keskenään rajat ylittävässä asioinnissa välittää ja se, millaisia vastuita ja juridisia reunaehtoja siihen liittyy. Vaarana on, että eri viranomaisten tuottamat ratkaisut eivät ole yhteensopivia, eikä viranomaisten kykyä tuottaa ja tarvittaessa kehittää kyseisiä palveluita ei ole tarpeeksi hyvin varmistettu. On kaksi eri asiaa pystyä kirjautumaan tietyn viranomaisen sähköisten palveluiden etusivulle kuin hoitaa asioitaan siellä sähköisesti. On huolehdittava, ettei toteutus jää puolitiehen, vaan että henkilön asiointi ja yhteydenpito viranomaisten kanssa mahdollistetaan asiakasnäkökulmalla alusta loppuun asti. Tämän vuoksi olisi hyvä, että esityksessä olisi mukana kuluttaja-/asiakasnäkökulman arviointi.

Esitys on liikkuvan kansalaisen näkökulmasta puutteellinen. Nykykäytännön mukaan Suomeen toisesta Pohjoismaasta alle vuodeksi tulevaa henkilöä tai rajatyöntekijää ei merkitä Suomen väestörekisteriin, jolloin hän ei voi saada suomalaista henkilökorttia tai passia. Esityksestä jäi epäselväksi, voidaanko tällaiselle henkilölle henkilötunnuksen uudistamisen hankkeessa valmisteltujen uudistusten myötä rekisteröidä henkilötunnus Suomen väestörekisteriin. Jos kaikkien eli myös rajatyöntekijöiden/maassa tilapäisesti oleskelevien henkilöiden tasavertaiset mahdollisuudet asioida sähköisesti halutaan turvata, tulisi esityksessä olla viittaukset siihen, miten jokaisen maassa tilapäisesti oleskelevan tai maassa vain töitä tekevän mutta toisessa maassa asuvan oikeus väestörekisteröitymiseen ja tätä kautta sähköiseen tunnistautumisvälineeseen turvataan. Muuten esitys pikemminkin luo uuden rajaesteen kuin poistaa niitä.

Rajat ylittävän näkökulman puute tulee esityskokonaisuudessa ilmi myös siinä, ettei esityksessä avata sitä, miten tieto paikallisen identiteetin perustamisesta toisessa maassa kulkee asuinmaan viranomaisille, vaikka tämä olisi kansalaisten näkökulmasta tärkeää.

Yksityiskohtina ulkomaisen lainsäädännön arvioinnista haluamme huomauttaa, että arvioinnista puuttuu täysin Ruotsi, vaikka se on suomalaisille digitaalisessa asioinnissa tärkein naapuri. Lisäksi perustelut sille, miksi Viron e-kansalaisuus on jätetty keinovalikoiman ulkopuolelle, puuttuvat.