Ruotsiksi: Nordjobb i vänortsrörelsen
Pohjola-Norden liiton aikakauslehti
N:o 1/1987
POHJOLA
Nordjobb ystäväkuntatoiminnassa
Nuorille kesätyöpaikkoja välittävästä Nordjobb-projektista olivat v. 1986 hallinnollisesti vastuussa Norden-yhdistykset. Edellisenä, eli Nordjobb-projektin ensimmäisenä, vuonna Norden-yhdistysten tehtävänä oli vain vapaa-ajan toiminnan järjestäminen niille n. 1 000 iältään 18–25-vuotiaalle pohjoismaiselle nuorelle, jotka tuolloin olivat kesätyössä toisessa Pohjoismaassa. Selvitykset osoittavat, että Nordjobb on jatkamisen arvoinen projekti. Sen tarkoitus – nuorten perehdyttäminen naapurimaan työelämään, kulttuuriin ja yhteiskuntaan ja samalla tarjottu mahdollisuus henkilökohtaisten suhteiden solmimiseen toteutui erinomaisella tavalla.
Norden-yhdistysten on nyt kaikin tavoin pyrittävä kehittämään Nordjobb-projektia. Keskustelu Nordjobbin liittämisestä nykyistä kiinteämmin pohjoismaisen yhteistyön ideologiaan on – lähinnä Ruotsin taholta – tuonut esille ajatuksen Nordjobbin kytkemisestä ystäväkuntaliikkeeseen. Ajatus on saavuttanut vastakaikua sisarjärjestöissämme.
Vv. 1985–86 nordjobbareiden valinta ja työpaikkojen välitys oli varsin pääkaupunkikeskeistä. Sijoittamisessa ei nordjobbarin mahdollista ystäväkuntaa ao. maassa huomioitu. Nyt keskustellaan siis ajatuksesta, että toiminnan perustana olisivat lähinnä halukkaat ystäväkuntaketjut.
Hajasijoitetun Nordjobbin etuja:
- Nordjobb-projektin toteuttaminen ystäväkuntaketjun puitteissa korostaa erinomaisella tavalla Norden-yhdistysten ja pohjoismaisen yhteistyön aatteellista perustaa. Ystäväkuntaliike on yhdistysten kenties tärkein anti pohjoismaiselle yhteistyölle. Nordjobb-nuorten ottaminen mukaan tähän järjestelmään osoittaa selvästi, että Norden-yhdistykset tähtäävät tulevaisuuteen.
- Pohjoismainen ystäväkuntaliike on kohta 50-vuotias. Se voi kirjata tililleen lukemattomia vaihtoprojekteja, joissa Norden-yhdistykset ovat usein olleet aloitteentekijöinä. Toimintaan on sisältynyt myös erilaisia nuorisohankkeita, joskus Nordjobbia muistuttaviakin. Sanomattakin on selvää, että ystäväkunta-ajatus merkitsisi Nordjobbille todellista vitamiiniruisketta.
- Norden-yhdistysten on luonnollisesti oltava tässä työssä keskeisellä sijalla. Norden-yhdistysten jäseninä jo olevat nuoret tulevat luonnollisesti mukaan toimintaan. Vapaa-ajantoiminnan suunnittelu paikkakunnalle saapuvalle nordjobbariryhmälle vaikuttaisi piristysruiskeen tavoin yhdistyksen koko toimintaan. Samalla ystäväkunnista saapuneet nordjobbarit olisivat eräänlaisia tulevan kanssakäymisen sillanrakentajia.
- Pohjoismaisten vieraiden saapumisen valmistelu, vapaa-ajan toiminnan ja muun ohjelman suunnittelu sekä auttaminen käytännön kysymyksissä olisi varmasti paikallisen Norden-osaston nuoria kiinnostavaa toimintaa. Nordjobbista tulisi pysyvä ilmiö, joka vaikuttaisi Norden-toiminnan arvostukseen paikkakunnalla.
Jos Nordjobb-projekti sisältyisi ystäväkuntajärjestelmään, voisi paikallinen koululaitos huolehtia nordjobbareiden värväämisestä, Norden-yhdistys hoitaisi asuntojen hankinnan ja vapaa-ajan toiminnan. Kunnallinen työnvälitystoimisto taas hoitaisi ”matsauksen”, työpaikkojen ja työntekijöiden yhteensovittamisen. Toiminnot hoituvat varmasti helpommin ja halvemmin silloin, kun Nordjobb-ryhmä on pieni, esim. 5 x 20 henkeä = 100 henkeä vuodessa ystäväkuntaketjussa, johon kuuluvilla paikkakunnilla on asukkaita 30 000–40 000.
Vuosien 1985 ja 1986 Nordjobbin huonoina puolina oli hankkeen toteutukseen liittyneet korkeat kustannukset. Huolimatta siitä, että verosääntöjä tullaan vastaisuudessa helpottamaan, merkitsee Nordjobbiin osallistuminen suhteellisen korkeaa taloudellista omapanosta. Asumiskustannukset laskisivat huomattavasti, jos nordjobbarit voitaisiin majoittaa yksityisperheisiin, mielellään sellaisiin, joissa on samanikäisiä nuoria.
Ystäväkuntatoimintaan kytkettynä Nordjobb muodostuisi varmasti nykyistäkin suuremmaksi menestykseksi. Ystäväkunta-ajatus voitaisiin ottaa mukaan kenties jo kesän 1987 Nordjobb-projektin suunnitteluun.
Gunnar Nilsson
Ruotsin Norden-yhdistyksen puheenjohtaja