På svenska: Intervju med president Urho Kekkonen

Pohjola-Norden liiton aikakauslehti
N:o 1 maaliskuu 1977
POHJOLA

PRESIDENTTI URHO KEKKOSEN HAASTATTELU

Pohjoismainen yhteistyö ja Suomi

Vi i Norden:

Pohjoismaiden neuvoston kokoontuessa juhlaistuntoonsa Helsinkiin voidaan todeta, että eräällä yhteispohjoismaisella uudistuksella – pohjoismaisilla työmarkkinoilla – on ollut suuri taloudellinen merkitys Suomelle, samalla kun uudistus on synnyttänyt tiettyjä ongelmia edistäessään aika ajoin voimakkaastikin ammattitaitoisen suomalaisen työvoiman muuttoa Ruotsiin.

Millaisena Te, Herra Presidentti, näette yhteistyön yleisen merkityksen Suomelle ja kuinka maanne aikoo hoitaa yllä mainitun ongelman sisäpoliittisella ja pohjoismaisella tasolla?

Urho Kekkonen:

Pohjoismaisella yhteistyöllä on ollut ja on jatkossakin keskeinen merkitys Suomen ulkopolitiikan ja maamme koko yhteiskuntaelämän kannalta. Tämä tuntuu niin itsestään selvältä, että sen korostaminen helposti unohtuu.

Pohjoismaiden yhteisten työmarkkinoiden luomisella on kiistämättä ollut kielteisiä vaikutuksia Suomen kansantaloudelle. Ongelman perimmäiset syyt ovat kuitenkin tyystin muualla kuin kansainvälisissä sopimuksissa. Kuten kaksi vuotta sitten sanoin Tukholmassa, ”ainoa kestävä ratkaisu siirtolaisuuden ongelmaan on tietenkin luoda sellaiset taloudelliset ja yhteiskunnalliset olosuhteet, että ihmisten ei tarvitse lähteä muualta työtä ja toimeentuloa etsimään, vaan he voivat luottaa oman maan tulevaisuuteen ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin”.

Suomen ja Ruotsin viranomaisten välillä onkin viime vuosina päästy hedelmälliseen yhteistyöhön paitsi siirtolaisuuden sääntelemiseksi myös sen aiheuttamien yhteiskunnallisten epäkohtien poistamiseksi.

Kieli- ja kulttuuriyhteisö

ViN:

Pohjoismaiden neuvosto kokeilee juhlaistunnossaan simultaanitulkkausta Suomen ja muiden pohjoismaisten kielten välillä.

Millä tavoin uskotte tämän ja muiden vastaavien uudistusten muuttavan Suomen ja muun Pohjolan välistä kulttuuridialogia?

UK:

Uskon, että simultaanitulkkauksen käyttöönotto tehostaisi ratkaisevasti ainakin suomalaisten osallistumista pohjoismaiseen kanssakäymiseen. Samalla se olennaisesti laajentaisi nykyisestään vuorovaikutuksen perustaa. On kuitenkin muistettava, että vieläkin tärkeämpää pohjoismaisen yhteistyön kannalta on riittävien edellytysten takaaminen pohjoismaisten kielten opetukselle peruskoulussa.

Turvallisuuspolitiikka

ViN:

Viime vuosina Pohjola on turvallisuuspoliittisena alueena tullut lisääntyneen mielenkiinnon kohteeksi, mm. Norjan energiaraaka-ainelöydösten vuoksi.

Kuinka arvioisitte tässä valossa aikaisempaa ehdotustanne Pohjolan ydinaseettomasta vyöhykkeestä ja tarvetta solmia Suomen ja Norjan välille sopimus Pohjoiskalotin neutralisoimisesta?

UK:

Me olemme edelleen sitä mieltä, että tällainen vyöhyke edistäisi liennytystä tässä osassa maailmaa. Olemme tietoisia siitä, ettei ehdotus ole saanut jakamatonta kannatusta Pohjolassa, mutta meidän mielestämme kysymys ydinaseettomista vyöhykkeistä tulisikin nähdä laajemmassa yhteydessä. Sama koskee 1965 tekemääni ehdotusta Suomen ja Norjan välisen raja-alueen rauhoittamisesta sopimusjärjestelyin suurvaltojen välisen selkkauksen varalta.

Pohjola ja maailma

ViN:

Pohjoismainen yhteistyö kansainvälisissä järjestöissä, esimerkiksi YK:ssa on ollut ajoittain hyvin näkyvää.

Kuinka uskoisitte tätä yhteistyötä voitavan tulevaisuudessa lujittaa?

UK:

Yhteistyön keskeisenä edellytyksenä on aina tiiviin ja avoimen konsultaatioyhteyden ylläpitäminen. Käytännössä yhteistoiminnan onnistuminen riippuu toisaalta eri Pohjoismaiden etujen samansuuntaisuudesta, toisaalta meistä riippumattomista kansainvälisistä olosuhteista.

Pohjola ja urheiluyhteistyö

ViN:

Urheilijoiden pohjoismaiset yhteydet lähes kaikissa urheilulajeissa ovat erittäin kiinteät.

Mitä pidätte esitetystä ajatuksesta, että Pohjoismaiden sallittaisiin järjestää yhdessä Olympiakisat 1984?

UK:

Ajatus on varmasti varovaisen, hyvin varovaisen tutkimisen arvoinen.