1941: Taipaleelle lähdettäessä

02.01.2024 klo 12:34
Pohjola-Nordenin 100-vuotisen taipaleen kunniaksi esittelemme sen lehden historiaa vuodesta 1941 alkaen.

På svenska: Vid starten

 

Norden r.y:n jäsenlehti
POHJOLA
15. maaliskuuta 1941
Numero 1

 

LEO EHRNROOTH:
TAIPALEELLE LÄHDETTÄESSÄ

Ryhtyessään julkaisemaan tätä aikakauslehteä toteuttaa Norden-yhdistyksen johto kauan kehittelemänsä rakkaan ajatuksen. Tämän aikakausilehden tarkoituksena on olla ensi sijassa rakkaan yhdistyksen jäsenlehti, yhdistävä elin kaikille niille, jotka liittymällä yhdistykseen ovat halunneet ilmaista elävän harrastuksensa Pohjolan asiaan, Pohjolan yhteyteen ja pohjoismaiseen yhteistyöhön. Tämän harrastuksen voimakasta kasvua nykyhetkellä todistaa aina lisääntyvä yhdistyksen jäsenmäärä ja yhdistyksen paikallisosastojen perustaminen toisille paikkakunnille.

Mutta aikakausilehden tarkoituksena ei ole ainoastaan pitää lukijansa tietoisena Norden-yhdistyksen toiminnasta pohjoismaisen aatteen palveluksessa, sen alituisesta yhteistyöstä vastaavien yhdistysten kanssa muissa Pohjoismaissa, vaan se tahtoo samalla mahdollisuuksiensa mukaan ottaa huomioon myöskin sen pohjoismaisen yhteistyön, jota toisetkin meidän sivistyselämämme eri alojen yhdistykset ja laitokset Suomessa ylläpitävät vastaavanlaisten yhtymien kanssa edellä mainituissa maissa; täten tahtoo se ottaa piiriinsä myös tämän pohjoismaisen yhteistyön ja koettaa vaikuttaa, että saataisiin syntymään toistaiseksi meiltä puuttunut yleiskatsaus tämän alan monipuoliseen työhön.

Ilman muuta on selvää, että tässä työssä on suuria vaikeuksia, mutta kuten tunnettua, vaikeudet ovat sitä varten, että ne voitetaan.

Viimeksi sanottu soveltuu täysin myös Norden-yhdistyksien keskeiseen työalaan. Suursota ja sen vaikutukset Pohjoismaihin ovat varsin tuntuvasti koskeneet niiden tähänastiseen toimintaan. Pari niistä on sotatapahtumien johdosta ollut pakoitettu keskeyttämään säännöllisen yhteistyön ja tästä on ollut seurauksena, että tätä pohjoismaista yhteistyötä on voitu ylläpitää vain hyvin rajoitetussa laajuudessa.

Myöskin Suomi on saanut oppia tuntemaan sodan verisen vakavuuden, mutta se on onnistunut taistelullaan säilyttämään riippumattomuutensa. Vallitsevassa tilanteessa on täten Suomen merkitys, samoin kuin sen vastuu pohjoismaisessa sisarusparvessa lisääntynyt. Ruotsin ohella, jonka vapaus ja toimintakyky ovat jääneet ennalleen, tulee nyt Suomen jännittää voimansa, että se toimekkaammin kuin ennen palvelisi yhteisiä suuria pohjoismaisia tehtäviä, jotka Norden-yhdistykset ovat ottaneet omikseen.

Suurten valtiollisten vaikeuksien aikana joutuu pohjoismaisen aatteen kantovoima kestävyyskokeeseensa. Niistä Pohjoismaista, jotka ovat joutuneet miehitetyiksi, kerrotaan, ettei tämä aate ole milloinkaan ennen saanut niin lämmittäviä ja eläviä ilmauksia kuin näinä koettelemuksen hetkinä. Mitä Suomen kansaan tulee, on ilmeistä, että viime vuoden kohtalokkaat tapahtumat ovat vahvistaneet kaikkien kansankerroksien tietoisuutta siitä, että heidän kotinsa on Pohjola ei vain maantieteellisesti vaan myöskin sivistyksellisesti. Tästä juontaa alkunsa alussa mainittu kasvava harrastus Norden-yhdistykseen.

Tällaisilla edellytyksillä koettaa Norden-yhdistyksen johto murtumattomin tahdonvoimin ja tulevaisuuteen luottaen toteuttaa ja edelleen kehittää työtänsä pohjoismaisen yhteisymmärryksen, pohjoismaisen yksimielisyyden ja yhteyden hengessä. Yhdistyksen tehtäviin ei kuulu sekaantua pohjoismaiseen ulkopolitiikkaan. Sen toimiala on rajoitettu laajentamaan pohjoisten kansojen sivistyksellisiä ja taloudellisia suhteita sekä edistämään niiden yhteistyötä. Mutta tälläkin rajoitetulla alalla ovat perspektiivit laajat ja tehtävät monivivahteiset; todellisen rajoituksen tekee vain henkilöllisten ja aineellisten mahdollisuuksien niukkuus.

Toivokaamme, että Norden-yhdistys toteuttaessaan näitä vaativia tehtäviä saa voimakasta apua tältä aikakausilehdeltä, joka nyt aloittaa toimintansa. Sen nimi on sekä kauaskantoinen että kutsuva tunnussana. Sana ”Pohjola” kaikuu kokoavana, kehoittavana ja velvoittavana.