Satu Rämön Hildur on Nordic noirin kirkkain tähti

Kirjailija Satu Rämön ilmiömäinen menestyskirjasarja Hildur siirtyy televisioruutuihin, kun kuvaukset alkavat Ísafjörðurissa, Islannissa. Rämö itse jakaa elämänsä Islannin ja Suomen välillä.


Suomessa syntyneen, Islannissa asuvan Satu Rämön Hildur-rikoskirjasarja on ollut huikea menestys: Kirjoja on myyty satoja tuhansia ja varattu niin paljon, että Helsingin kaupungin tietojärjestelmät ovat kaatuneet toistuvasti. Hildur-teatteriesitys on pyörinyt jo kaksi kautta illasta toiseen täysille saleille Turun kaupunginteatterissa ja televisiosarjan kuvaukset ovat juuri alkaneet Islannissa. Kirjasarjan seuraava osaa, Tinnaa, odotetaan ilmestyväksi lokakuussa 2025.

Eikä suosio suinkaan rajoitu vain Suomeen. Kirjojen oikeudet on myyty peräti 18 maahan ja vastaanotto on ollut erinomainen. Satu Rämö vastaa videopuheluun hotellihuoneessaan Caenissa, Ranskassa. Parin tunnin päästä hän astuu lavalle pohjoismaista kulttuuria juhlistavilla Les Boréales-festivaaleilla. Tahti hengästyttää, ja voi vain arvailla työtuntien määrää ja pyöritystä, jonka keskellä Rämö on. Tietokoneen ruudulle ilmestyy lämpimästi hymyilevät kasvot.

Kaksi kotimaata – työ Suomessa, perhe Islannissa

Hildur-kirjojen suosioon on monia syitä, mutta yksi niistä on Islannissa asuvan Rämön tapa kertoa kotimaastaan lukijoilleen. Hän kuvaa elävästi Länsivuonojen kaunista luontoa, ailahtelevaa säätä ja ajankohtaisia asioita. Samalla kun juoni kiristyy, lukija pääsee sisälle saarivaltion kiehtovaan kulttuuriin.

Rämö itse suuntasi Islantiin alun perin kaksikymmentä vuotta sitten. Hän on työskennellyt pitkään yrittäjänä ja toimittajana, ja Hildur-kirjojen ohella kirjoittanut myös useita muita maata käsitteleviä asiateoksia. Lisäksi hän kertoo elämästään Islannissa blogissaan ja sosiaalisessa mediassaan.

Hildur-sarjan menestyksen myötä Rämön elämä on jakautunut entistä enemmän Suomen ja Islannin välille. Suomessa ollessaan Rämön päivät ovat täynnä hektistä pyöritystä: hän tapaa mediaa, kiertää puhumassa kirjastoissa ja juoksee palavereissa.

Vastapainoksi sille elämä Islannissa, 2700 asukkaan Ísafjörðurissa saaren luoteisnurkassa, on rauhallisempaa. Töitä Rämö toki tekee sielläkin, mutta se on hiljaista, keskittymistä vaativaa kirjoittamista. Ja mikä tärkeintä, Ísafjörðurissa ovat myös aviomies ja kaksi tytärtä. Vaikka Islanti on hänelle rakas, ja se välittyy kirjoissakin, lopulta kaikkein rakkaimpia taitavat olla läheisimmät ihmiset.
 


 

Uskallusta Islannista

Vuosikymmenet islantilaisten kanssa ovat väistämättä vaikuttaneet Rämöön.

– Minusta on tullut uskaliaampi. Islannista on tarttunut ajattelutapa, ettei voi tietää ennen kuin kokeilee, hän sanoo.

Islantilaisessa kulttuurissa amerikkalainen, yrittäjähenkinen mentaliteetti on paljon vahvempaa kuin Suomessa.

– En silti usko ollenkaan, että olemme aina oman onnemme seppiä, Rämö sanoo ja muistuttaa, että on paljon asioita, joihin ei voi itse vaikuttaa. Niihin hän pyrkii suhtautumaan rauhallisesti ja keskittämään tekemistään niihin asioihin, joita voi muuttaa.

Rämön suku tulee Karjalasta, ja iloluonteisuus ja ihmisläheisyys ovat olleet hänessä aina, mutta Islanti on korostanut niitä piirteitä, hän epäilee. Suomalaisia ja islantilaisia yhdistää musta huumori.

Sisua ja suomen kieltä

Mutta on Rämössä yhä paljon suomalaistakin. Ensinnäkin suomalaiset ovat järjestelmällisiä, ennakoivat asioita ja pitävät kiinni aikatauluista. Islannissa asiat hoituvat suurpiirteisemmin ja usein viime tingassa. Suuriakin muutoksia tehdään yks kaks yllättäen. Jännittävät käänteet ja villit ideat ovat hauskoja piirteitä ystävissä ja vapaa-ajalla, mutta työnteossa ne ovat Rämölle liikaa.

– Minulla menee niissä tilanteissa helposti käpy jumiin, hän nauraa. Siksi hän on iloinen voidessaan asua ja elää Islannissa, mutta tehdä työnsä etäyhteyksien avulla Suomeen.

Rämössä on myös suomalaista sisua, periksiantamattomuutta ja pitkäjänteisyyttä. Suomen lähihistoriassa on koettu sotaa tavalla, joka on islantilaisille vieras. Sen vaikutukset tuntuvat kulttuurissa yhä.

Myös Rämölle rakas suomen kieli kuuluu arkeen Islannissa. Perheen lapset ovat kaksikielisiä.

 – Jos suomen kieltä ei osaisi hyvin, olisi mahdotonta ajatella hyvin, koska ei olisi välineitä ajatteluun, hän sanoo.


 

Yhdistävä tekijä

Hildur-sarja on otettu erityisen hyvin vastaan Pohjoismaissa, Saksassa, Ranskassa ja Iso-Britanniassa. Liekö sattumaa vai samankaltaisuutta, että suhteet juuri pohjoismaisiin kustantamoihinkin ovat muodostuneet kaikkein vahvimmiksi, Rämö pohtii.

Pienille maille ja kielialueille on joka tapauksessa etu olla osa jotakin isompaa, siitä hän on varma.

– Jos lukija pitää pohjoismaisesta rikoskirjallisuudesta, hän todennäköisesti lukee paljon teoksia eri kirjailijoilta juuri siitä kategoriasta. Pohjoismaiset kirjailijat hyötyvät yhteistyöstä, sen sijaan että yrittävät yksin kilpailla isoilla markkinoilla, Rämö sanoo.

Rämön menestyksen myötä myös muiden islantilaisten rikoskirjailijoiden, kuten Suomessa vastikään 100.000 myydyn kirjan rajan rikkoneen Lilja Sigurdardóttirin myyntiluvut ovat lähteneet nousuun. Toisaalta Rämö on avannut ovia muille suomalaiskirjailijoille kansainvälisille kirjamarkkinoille.

– Olen tosi iloinen, että voin olla tällä lailla yhdistävä tekijä, Rämö sanoo.
 

Teksti: Sari Peltonen
Kuvat: Björgvin Hilmarsson

 

Satu Rämö

  • Ísafjörðurissa asuva suomalainen kirjailija

  • Kirjoittanut neljä huippusuosittua dekkaria: Hildur (2022), Rósa & Björk (2023), Jakob (2023) ja Rakel (2024)

  • Hildur-kirjoihin perustuvan tv-sarjan kuvaukset alkavat maaliskuussa 2025

  • Hildur-sarjan viides osa Tinna ilmestyy lokakuussa 2025

  • Kirjojen oikeudet myyty 18 maahan, myös kaikkiin Pohjoismaihin

  • Suomen myydyin kirjailija kaksi vuotta peräjälkeen; Hildur myös Islannin myydyimpien kirjojen joukossa

  • Kirjoittanut myös useita Islantia käsitteleviä teoksia ja nuorten kirjoja, esim. Mondo Islanti (2008), Islantilainen voittaa aina (2015), Talo maailman reunalla (2021) ja Siggan ja Satun islantilaiset villapaidat (2022)

  • Perheeseen kuuluu islantilainen aviomies ja kaksi tytärtä